Valtuustosopimus kaudelle 2009 - 2012

Uuden valtuuston työskentely on alkanut kiivaasti. Asioita on paljon ja taloudellinen tilanne niin vakava, joten aikaa pohdintaan ei juuri ole ollut. Vaalin tulos muutti myös poliittista ilmapiiriä monessakin mielessä, mikä on näkynyt kokouksissa.

Viime kausi alkoi toisella tavoin ja teimme silloin valtuustosopimuksen, joka oli eräänlainen ohjelma siitä, mitä tulemme tekemään tulevan neljän vuoden aikana ja teemoitimme vuodet eli sovimme, mitä minäkin vuonna ratkaistaan. Listasimme isot kysymykset, joista oli syytä päästä ratkaisuun oli se sitten millainen tahansa.

Tässä tilanteessa on epäselvää kykenemmekö me samanlaiseen ohjelmatyöskentelyyn vai käymmekö työhön erilaisia tulipaloja sammuttaen. Kriisissäkin pitäisi pystyä nähdä pidemmälle, olla uskoa tulevaisuuteen ja tavoitteita. Olen käsittänyt, että tulevasta sopimuksesta keskustellaan ensi maanantain kokouksessa.

Valtuustoseminaarissa itse hahmottelin keskusteluiden perusteella valtuustosopimusta, jollaista olisin itse valmis tukemaan. Näistä tulemme valtuustokaudella päättämään tavalla tai toisella:

Talouden vastuullinen tasapainotus
Laman myötä verotulot ovat pudonneet aikalailla ja siihen on puututtava. Uskon, että asioita voi hoitaa järkevämmin ja taloudellisemmin ja samalla paremmin – siis tehokkaammin. Se kuitenkin vaatii huolellista suunnittelua, eikä hyviä tuloksia synny äkkijarrutuksin.

Vastuullinen taloudenhoito tarkoittaa myös sitä, että kaikki keinot ovat käytettävissä, jotta palveluiden laatu tulee turvattua. Säästäminen ei ole ainoa vaihtoehto, on myös mietittävä miten tuloja lisätään.

Hetkellinen taloudellinen niukkuus ei saa estää merkittävien investointien suunnittelua ja toteutusta, sillä niitä tarvitaan, jotta kuntamme toimisi paremmin ja kuntalaisten palvelut kehittyisivät. Siksi mm. metro, Puolarmetsän sairaala, kaupungintalo, jätevedenpuhdistamo on toteutettava.

Huolehditaan palveluista
Hoitotakuun on toteuduttava tiukkoinakin aikoina. Lähipalvelustrategia on tehtävä viimeinkin, missä määritellään asuinalueilla lähellä olevat palvelut ja kerrotaan, mitä palveluita saa yhdestä paikasta kaupungista tai pääkaupunkiseudulla. Ehkäisevä työtä tulee kehittää ja määritellä, mitä se tarkoittaa.

Vieraskielisten määrä on kasvaa Espoossa ja heidät tulisi huomioida paremmin palveluissa. Se tarkoittaa henkilökunnan osaamisen kehittämistä ja maahanmuuttajien ottamista mukaan palveluiden parantamiseen. Maahanmuuttajien kotoutuminen vaatii yhteistyötä, jota valtuuston tulee ohjata ja luoda sille riittävän vahva tahtotila.

Asuminen, liikenne ja maankäyttö haaste
Tällä kaudella tulee määrätietoisesti toteuttaa Etelä-Espoon yleiskaavan mahdollistamia uusia rakennusalueita. Näillä alueilla on jo valmiiksi palveluita (päiväkoteja, kouluja, kauppoja ja joukkoliikennettä) ja kunnallistekniikkaa, minkä vuoksi rakentaminen on edullisempaa sinne kuin täysin uusille alueille. Kaavoitus, suunnittelu ja kunnallistekniikan rakentaminen on syytä nivoa paremmin yhteen, jotta kaavoitetut tontit voidaan rakentaa. Siksi maankäytön toteuttamisohjelma tulee tehdä ja ottaa suunnittelun pysyväksi työkaluksi.

Meidän tulee huolehtia siitä, että asuntotuotanto kasvaa nykyisestä ja vuokra-asuntotavoitteeseen päästään. Espoonkruunun rakentamismahdollisuuksista on huolehdittava.

Helsingin seudun yhteistyö
Viime kaudella pääkaupunkiseudun (4 kuntaa) yhteistyö tiivistyi aivan uudelle tasolle. Samalla selkeytyi, että asukkaiden arjen parantaminen yhteistyöllä on mahdollista vain silloin, kun yhteistyöverkko kattaa vähintään 14 kuntaa. Seudun kipeimmät kysymykset liittyvät asumiseen ja siihen, kuinka voimme edistää kohtuuhintaista monipuolista asumista. Täällä liikkuminen vie paljon aikaa, siksi liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä on parannettava.

Yhteistyö on järkevää, kun se parantaa palveluitamme ja edistää perheiden arjen toimivuutta.

Ilmastonmuutos
Kaupunki voi vaikuttaa ilmastoon eri tavoin: mm. hankinnoilla, omalla rakentamisella, ohjaamalla rakentamista, edistämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, parantamalla pyöräilymahdollisuuksia ja tehostamalla energian käyttöä. Kaavoituksessa ja palveluiden suunnittelussa tulee kiinnittää enemmän huomioita arjen toimivuuteen (kaavoituksen aikavaikutuksia), sillä se on myös hyvää ilmastopolitiikkaa.

Tavoitteista on siirryttävä tekoihin. Päätöksiä tehtäessä tulee arvioida aina niiden ilmastovaikutuksia.

Organisaation ja hallinnon arviointi 2011
Vuoden 2009 alusta Espoota on johdettu uudella organisaatiolla, joka syntyi pitkällä valmistelulla, mutta silti liialla kiireellä. Päätöksiä tehtäessä sovittiin, että muutosten toimivuutta arvioidaan jo tänä vuonna seurantaraportin yhteydessä. Jo nyt on selvää, että osin pieleen meni. Toimivan hallinnon kehittäminen onkin jatkuvaa ja nyt onkin huolellisemmin valmisteltava uudistuksia niin, että päätöksiä voitaisiin tehdä 2011 lopulla.

Hyvää hallintoa ja valmistelua on myös se, että päätöksenteolle annetaan riittävästi aikaa. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on oltava ja niitä on voitava pohtia. Myös kuntalaisilla on oltava osallistumisen mahdollisuuksia valmistelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja kehittämistarpeita arvioitaessa.

Päätösesitysten vaikutuksia on avoimesti arvioitava sosiaalisen eheyden, ympäristön ja ilmaston kannalta.

Olen useammin manaillut sitä, kuinka huonosti Espoossa hoidetaan useimmiten yhteistoiminta henkilöstön kanssa. Minusta Espoon tulisi parantaa toimintatapojaan ja Espoon yhteistoimintamallista pitäisi tehdä esimerkillinen. Se loisi hyvän pohjan henkilöstöpolitiikalle ja sitä kautta henkilöstön hyvinvoinnille. Tulevan kymmenen vuoden aikana kaupungilta jää joka kolmas työntekijä eläkkeelle, eikä laadukkaita palveluita ole ilman osaavaa henkilökuntaa.